MATKA EILATIIN

Aika:                   25.3 – 8.4.2010

Miksi:            Joulukuisen matkan hyvien kokemusten takia päätimme tulla katsomaan lintujen kevätmuuttoa. Tavoitteeksi asetin 10 – 15 uutta lintulajia, petolintumuuton seurantaa sekä hyviä lintukuvia.

Matkatoimisto: Lomamatkat, lentoyhtiö Primera Air, kone oli Boieing 350.800.

Hotelli:          Dan Panorama, suuri hotelli pohjoisrannan hotellialueella huvivenesataman ja Ofira-puiston välissä, neljä tähteä, puolihoito. Huone 532, huvivenesatamaan päin, ei oikein vastannut neljää tähteä, telkkarikin Mooseksen ajoilta. Ateriapalvelut oli hyvät, aamiainen ja päivällinen tosi monipuolisesta noutopöydästä. Oven korttilukko toimi tai sitten ei, vasta toinen fiksaaja sai sen toimimaan lähes joka kerta. Huoneissa ei ylimääräisiä töpseleitä, ei edes vessassa, vaan aina piti repiä jokin valaisin irti jos jotain omaa laitetta käytti.

.

Lämpötila:     Eka viikko, päivällä reilu 20, yöt aika viileähköjä, toisella viikolla jo lämpimiä aamuja ja päivällä hellettä. Kova pohjoistuuli koko ajan.  Aurinko nousi noin 7 ja laski 18.30 jälkeen

Hintataso:      Raha on sekeli, 1 euro oli n. 4,8 sekeliä, kurssi oli joulukuusta selvästi huonontunut. Hinnat ovat Suomen luokkaa, osa tavaroista oli halvempaa, osa kalliimpaa. Halpaa oli mm. taksikyyti, vaatteet sekä paikalliset juomat. Bensa n. 1,2 €/l, autonvuokra kohtuullista tasoa, 10pv n. 300 euroa.

Pohjustus:      Edellisellä kerralla paikat tuli tutuiksi. Katselin Roni Väisäsen blogia www.roller.fi, hän on siellä rengastamassa 3 kuukautta.

Auto:             Varasin ennalta vuokra-auton kymmeneksi päiväksi, vuokraamo oli Sixt. Auto oli Nissan Micra automaattivaihteilla.

25.3 to           Herätys klo kolmen aikoihin, lähtö kello 4 aikaan. Mukavassa -5 asteen kirkkaassa säässä saavuimme uuteen lentoparkkiin 5 aikaan. Lähtöselvityksessä olikin nyt pitkä jono. Koneeseen pääsimme normaaliajassa, mutta lähtö viivästyi tunnin, matkatavaroiden käsittelijöitä oli kuulemma sairaana suurin joukoin. Laskeuduimme Ovdaan 13.00, Hotelliin olimme kirjautuneet vasta klo 15 aikoihin. Lähdin kävelemään jokirantaan, missä tavanomaisia lajeja, lisäksi kalasääski ja ruskosuohaukka. Poikkesin tullessa rahanvaihdossa ja kaupassa. Parvekkeelta näimme 3 muuttavaa haarahaukkaa, sekä kisailevia rotkorakkeleita. Menimme syömään, ruoka oli hyvää ja sitäoli riittävästi.

26.3 pe          Aamun valjettua puolipilvisenä lähdin perinteisesti kävelemään altaiden ohi IBRCE lintuasemalle, jonne oli ehkä reilut 2 km. Nyt oli yllättävän hiljaista lintumaailmassa. Parikymmentä kaitanokkalokki altaassa, 3 ruskohaikaraa ilmassa, rääkkähaikara saaressa, muuten tutut lajit. Tulin aamiaiselle hotelliin. Lähdimme Anjan kanssa Ofiran-puiston kautta hakemaan vuokrattua autoa. Pikku jonotuksen jälkeen auto hoitui, automaattivaihteinen, oli pakko ottaa kun tavallisilla ei ollut vapaana. Ajelimme km20-altaille, autosta on helppo kuvata kahlaajia. Lajisto vain oli melko yksipuolinen, pitkäjalkoja, pikkusirrejä ja vaihtopukuisia suokukkoja.

Ajoin pienempää tietä lintuasemalle, matkalla sain lentokuvan hiirihaukasta. Lyhyt kierros lintuasemalla ei tuonut mitään uutta. Ajoin hotellille, kävimme kapassa ja otimme nokkaunet, kävin kylvyssä, purin kuvat ja lähdimme syömään. Eiköhän se siitä.

27.3 la           Aamu valkeni pilvisenä, yöllä oli satanut. Lähdin 7 jälkeen Ofira-puistoon jossa oli yhtä paljon lintuharrastajia kuin lintujakin. Pusikoissa säkätti kerttusia, löysin onneksi punapäälepinkäisen, josta sain heikohkon kuvan. Aamiaista naamariin, jonka jälkeen mietin mitä tehdä, ilma oli pimeä ja silloin tällöin tippui muutama pisara vettä. Päätimme lähteä matkatoimiston ilmaiselle matkalle jalokivihiomoon, jossa meni reilut pari tuntia. Kumijalka alle ja ajoin km20 altaille, kuvailin tuttuja lintuja. uusina lajeina mm. mustapyrstökuiri. Harmi että suokukot olivat vielä talvipuvussa.

                      Ajoin pois alatietä, kun vastaan rupesi tulemaan petolintuja, haarahaukkoja, pikkukotkia, hiirihaukkoja ym. Ajoin tien sivuun ja yritin kuvata lintuja, harmi että ne tulivat valon suunnasta tai liian kaukaa. Muutto kiihtyi, mutta linnut nousivat korkeammalle, Jordanian puolella näytti olevan muuton päävirta, laskin yhdessä ”hississä” olevan nelisenkymmentä lintua. Kokonaismäärää en laskenut, mutta ainakin 300 petolintua näimme. Muutto näytti pian hiljenevän tai linnut menivät näkökentän ulkopuolella joten ajelin ”kämpille”.

28.3 su          Aamulla taas Ofiran-puistoon, mutta ei mitään mainittavaa. Aamiaisen jälkeen ajoimme lintuasemalle, muutama peto ilmassa ruskis, pikkukotka ja idänmehiläishaukka. Lähdimme m20 altaille alatietä, hiirihaukka istui mukavasti vallin päällä ja antoi kuvata itseään. Pari muutakin buteota istuivat kauempana tiestä, idänhiirihaukka kaarteli lähellä altaita. Altailla ei mitään uutta. Ajoimme tavaratalo Bigiin ostamaan evästä janoomme, jonotus kassalle vei tunnin, paikalliset ostavat näemmä 2 kärryllistä ruokaa/nenä. Kävimme kämpillä, purin kuvat, kävimme rantabulevardilla kaupoilla. Lähdin vielä yksin uudestaan käväisemään km20 altailla ja lintuasemalla, mutta ei mitään uutta.

.

29.3 ma         Lähdin ensin Holland Parkiin, mutta kovin oli hiljaista, mainitaan edes arabiantimaliparvi. Tullessa poikkesin vielä Ofirapuistoon ennen aamiaista. Ajoimme keskustan lelukauppaan ja ostimme prinsessalle ison nuken.  Ajoin siitä suoraan km20 altaille, jossa ilahdutti 5 mustapyrstökuiria sekä 6 lapinkirvistä. Takaisintulo lintuaseman kautta, ajoin nyt vallia pitkin, uusina tuttavuuksina taivaanvuohi ja vesipääsky. Kiersimme vielä piilokojut, joista näkyi rusko-, harmaa-, ja riuttahaikarapari. Poikkesimme kämpille ja kävelimme rantabulevardille, istuskelimme hetken penkillä ja palasimme hotellille. Juutalaisten Pesach-juhlan takia normaali ruokasali oli varattu, joten saimme korvaavan aterian allasbaarilla. Päivä oli tähänastisista kuumin.

30.3 ti            Aamulla käväisin kävelleen Keskus – ja Ofira-puistoissa löytämättä mitään kiintoisaa. Aamiaisen jälkeen tankkasin auton ja ajoimme pohjoiseen Yotvataan. Ajelin paria peltotietä mutta en löytänyt mitään mielenkiintoista. Yotvatan ”Esson” luona oli parvi rotkorakkeleita, pari haukkaa matkusti kaukaa ohi. Ajoimme takaisin km20 altaille, eipä muuta uutta kuin metsäviklopari, kuireista taaskin kuvia mukavasti. Lintuaseman altailla lyhyt visiitti ei tuottanut tulosta. Keittelimme kahvit ja pikku torkkujen jälkeen kävelin pohjoisrantaan, kuvasin kalastelevia merimetsoa ja riuttahaikaraa.

31.3 ke          Aamut olivat viileitä. Ajelin Holland-parkiin, mutta aika hiljaista siellä oli nytkin. Aamiaisen jälkeen ajelin Ovdan tietä vuoristoon, ja jäin kohdalle jossa oli muita alan harrastajia putket tanassa. Paikka on noin 3 km ennen Mount Yoshia oleva korkea kohta, hotellista oli kehätietä 10 km ja keskustan läpi reilu 8 km. Paikalla oli useampia suomalaisia ja tanskalaisia kovan luokan lintuharrastajia. Petolintuja meni aluksi kauempaa, mutta pian muutto siirtyi kohdalle, mutta kulki todella korkealla. Mukavia lajeja kuitenkin, pikkukorppikotka, arokotkia 5, pari arosuohaukkaa, käärmekotka, mustahaikaroita 18, arohiirihaukkoja pari, vaaleakiitäjiä useita. Eniten meni  kuitenkin hiirihaukkoja, useimmin 30 – 40 kerralla, yhteensä muutamia satoja sinä aikana kun olin paikalla. Paikallisina lajeina oli mustapyrstötasku ja kalottitasku.

                      Kämpille kahville ja sitten vielä kierros km20 altailla, jossa aina jotain mukavaa kuvattavaa, vaikkapa keltavästäräkkejä.

1.4 to             Aamiaisen jälkeen ajoimme vedenalaiseen observatorioon. Sieltä voi tarkkailla veden alta Punaisenmeren kaloja, koralleita niiden normaalitilassa. Lisäksi on vielä altaita joissa mm. haita, kilpikonnia, langusteita ja kaloja. Iltapäivällä aioin lähteä vuorille, mutta kuuman ilman takia muutin mieleni ja ajoin km20 altaille. Kovasta pohjoistuulesta huolimatta ilma oli kuuma. Aina jotain uutta, nyt kalliokirvinen ja tulomatkalla hiirihaukka kaarteli mukavasti alhaalla kuvattavana.

2.4 pe            Ensimmäinen lämmin aamu. Ennen seitsemää ajoin Holland-parkiin, ruotsalaiset viittilöivät, olivat löytäneet mustaruostepyrstön pusikoiden alta, näin sen pomppimassa pusikon alla, mutta kuvaa en saanut. Sininärhi lensi ohi. Käväisin vielä hautausmaalla, mutta en löytänyt mitään uutta. Aamiaisen jälkeen ajoin vuorille, tutulla paikalla ei ollut muita. Muuttoa oli runsaasti kauempana, mutta jotain tuli lähempääkin. Paikalta näkee etenkin länteen ja itään silmänkantamattomiin. Kuuden arokotkan jälkeen paikalle tuli 2 tanskalaista. Muutto jatkui kovana, hiirihaukkoja oli yhdellä kertaa näkyvissä reilusti yli tuhannen. Kun lähdin pois ennen puoltapäivää, varovasti arvioiden muuttavina 25000 hiirihaukkaa, 12 arokotkaa, pikkukotka, pikkukorppikotka, parikymmentä mustahaikaraa, muutamia haarahaukkoja. Yksi arokotka liiteli suoraan yli matalalta. Aivan valtava muutto, mahdoton laskea määriä, korkeutta ottavat haukka”parvet” ja sitä seuraavia liitoja oli näkösällä useita kerraan. Varmaankaan kukaan ei pystynyt  määriä laskemaan, ehkä 100000 – 200000 ?  Useampi henkilö sanoi ettei ole koskaan moista muuttoa nähnyt. Katsoin viisaammaksi lähteä pois koska pelkäsin saavani liikaa aurinkoa. sillä ilma oli tosi kuuma.

                      Kävimme vaimon kanssa välillä kaupungilla pikku ostoksilla ja huilailin vähän kämpillä. Lähdin puoli neljän aikoihin vuorelle takaisin. Ei näkynyt petoja eikä orneja. Hetken päästä alkoi lintujakin ilmaantua harvakseltaan samoin myös lintuharrastajia. Mielenkiintoisia lajeja määritimmekin, arokotkia 6, käärmekotkia 3, pikkukiljukotkia 2, keisarikotka, sekä hiirihaukkoja ehkä 300 sekä aavikkopyy paikallisena.

                      Mahtava päivä kaikkiaan, se teki kutaa.

3.4 la             Heti aamulla menin lintuasemalle. Olin sopinut että Roni Väisänen esittelee lintuaseman toimintaa. Kohtasin Ronin viimeksi Varangilla 2004, joten oli mukava tapaaminen. Tutustuimme lintuaseman siihen osaan johon pääsee vain luvalla. Roni esitteli pyydyksiä, rengastusta, tietojen kirjaamista. Sain ottaa muutamasta lajista käsikuvan, mm. balkaninuunilinnusta ja mustakurkkukertusta. Seuraavaksi ajelin vuorille, harrastajia ei näkynyt, mutta sain kuvattua kalottitaskun langalta. Kaukana lännessä kulki pientä muuttoa. Paikalle saapui 4 keravalaista lintuharrastajaa. Muutto oli verkkaista, mutta kuitenkin 15 arokotkaa ja noin 300 hiirihaukkaa ennen kuin kyllästyin näin vaisuun muuttoon. Ajoin alas ja tankkasin auton, kävin ottamassa päivänokoset, ja joimme kahvit. Lähdimme 15 aikoihin km20 altaille, siellä on aina pakko kuvata jotain, nyt mm. vesipääskyä, valkovikloa, punapäälepinkäistä sekä kynsihyypän munia. Suorimme lintuaseman altaille, kahlaajia näytti olevan vähän. Ruskohaikarasta sain sentään kohtuullisia kuvia. Kun ajoin vallia takaisinpäin vastaan lennähti pääskykahlaaja, pakitin takaisin, mutta yllättäen lintu olikin vallitiellä edessä, käänsin autoa että sain ikkunasta kuvattua. Lintu käveli vallin poikki altaan reunalle, ajoin lähemmäksi ja sain kuvattua hyvässä valossa. Myös 3 vesipääskyä uiskenteli altaassa. Hyvin onnistui päivä tämäkin.

4.4 su            Käväisin aamulla Holland Parkissa, vain mustapäätasku ja medestäjä olivat uusia lajeja tälle reissulle. Lintuaseman altailla oli n. 500 kaitanokkalokkia. Aamiaisen jälkeen taas ylös vuorille, ketään ei ollut paikalla, mutta tuttu englantilaispari tuli pian. Muutto oli vaisua, joten laskin lajit, hiirihaukkoja 264, haarahaukkoja 6, arosuohaukkoja 3, arokotkia 5, käärmekotka ja tuulihaukka.

Päivätauon jälkeen lähdimme jälleen km20 altaille. Pikkutien puolivälin jälkeen huomasin kuivassa puussa lintuja, 2 pikkumehiläissyöjää ja aavikkotasku. Altailla oli valtava määrä keltavästäräkkejä, seassa lapinkirvisiä. Ruskosuohaukkoja näimme 6 kpl, riutalla oli 6 lehmähaikaraa, entisten lajien lisäksi. Kova tuuli lennätti hiekkaa, jopa näkyvyys oli ”sumuinen”. Jälleen poikkesimme lintuaseman altaille, lokit edelleen penkalla. Yllättäen vesirajassa jänkäsirriäinen, jonka talvipuku on yllättävän valkoinen. Pois lähtiessä pysähdyin altaan nurkalle tutkimaan mitä kulmassa olevat linnut olivat, ne osoittautuivat mustavikloiksi, harmi että aurinko oli jo painumassa vuorten taa ja olimme vastavalossa. Mutta aina jotain saa kun kovasti yrittää.

5.4 ma           Kävimme heti seitsemältä aamiaisella joten olin vuoristossa jo kello 8. Muutto oli verkkaista, mutta petoja meni tasaiseen tahtiin pienissä ryhmissä. Suurin osa kulki kaukaa lännen puolelta. Niinpä välillä ajoin Mount Yoshin juurelle, mutta siellä ei näkynyt muuttoa sen enempää joten palasin takaisin. Pari vuorikaurispukkia käveli rauhassa tien toisella puolella. Merkkasin muuttavat linnut paperille, hiirihaukkoja tasan 599, haarahaukkoja 7, varpushaukkoja 1, arosuohaukkoja 5, ruskosuohaukka 1, kalasääskiä 1, arokotkia 5, määrittämättömiä kotkia 2, mustahaikaroita 8 + a200, haikara sp a250.

Piti mennä torille, mutta se ei ollut auki, palasimme kämpille juomaan kahvit.

Lähdimme tutun kaavan mukaan allaskierrokselle, ensin lintuaseman, mustaviklosta nyt hyvät kuvat hyvässä valossa. Pari räyskää tuli matkapinnoiksi. Ajoimme km20 altaille, farmin piikkilangan päällä istui mehiläissyöjiä, yksi lensi aivan viereen. Altailla ihmettelimme mitä tummat möhkäleet ovat, ne osoittautuivat nukkuviksi pronssi-iibiksiksi. Lähtiessämme kiertämään altaita olin vähällä ajaa pääskykahlaajan yli. Kapustahaikara oli rusko- ja harmaahaikaroiden joukossa mutta en ehtinyt kuvata sitä. Petolintumuuttoa meni Jordanian puolella korkealla. Tällä toisella viikolla oli muutto kiihtynyt, lajikirjo vaihtui koko ajan. Nam…

6.4.10 Ti        Aamulla olin ennen kahdeksaa km20 altailla. Pronssi-iibiksiä oli nyt 40, kapustahaikaroita 18, muutoin entisiä lajeja, määrällisesti todella paljon. Toisesta päästä lähti mustahaikara lentoon jo kaukaa ennen kuin huomasin sitä. Poispäin ajaessa useita haukkoja tuli matalalla lentäen vastaan, hiiri- haara- ja ruskosuohaukkoja. Poikkesin vielä lintuasemalle, mutta ei nyt mitään uutta. Tankkasin auton ja kävin luovuttamassa sen pois.

                      Kävimme kylillä, parvekkeelta näin muuttavat kattohaikaran, arosuohaukan ja useita yksinäisiä hiirihaukkoja.

                      Myöhemmin kävelin Pohjoisrantaan joen reunoille. Ruovikossa pomppi ystävällinen sinirinta, saatuani kuvattua sen, huomasin että koiras arosuohaukka meni aika läheltä, mutta en ehtinyt saada sitä tähtäimeen. Kyrsiihän se.

7.4.10 Ke      Aamiaisen jälkeen tilskin lintuasemalle. Mitään uutta en löytänyt. Muutamia haukkoja näkyi muutolla, vaalea pikkukotka ohitti turhan kaukaa. 3 ruskohaikaraa, 2 rääkkähaikaraa, harmaahaikara ja 2 silkkihaikaraa Elisan ”järvellä”. Ostin asemalta paidan 35 ILS ja Raptor migration kirjan 10 ILS. Apostolikyydillä takaisinkin.

                      Iltapäivällä lähdin Pohjoisrantaa, oikaisin Ofira-puiston läpi ja löysin sieltä 2 harjalintua. Rannassa tuttuja haikaroita ja tiiroja ym. Tulin takaisin Ofiran kautta, tuttu ruotsalainen tuli kertomaan että ylempänä on mustaruostepyrstö, paikalla oli pari harrastajaa joten lintu löytyi helposti. Ensin lintu pomppi varjoisissa paikoissa mutta tuli vielä aurinkoiseen paikkaan kuvattavaksi. Hyvä päätös matkalle.

                      Ostimme lopuilla sekeleillä hotellin putiikeista Anjalle kengät ja mulle ”bongauslakin”.

8.4.10 To       Aamiaisen jälkeen lähdin Ofira-puistoon. Jo hotellin ovelta näin harjalinnun pomppivan nurmikolla. Sain kuvattua kiven takaa pariskuntaa melko läheltä. Myös Black Bush Robin oli paikalla. Linja-auto nouti klo 9.30, lentoasemalle noin tunnin ajo, matkalla vuorten yli näkyi jonkin verran muuttavia haukkoja. Kone lähti ajallaan klo. 13. Lentoreitti, Kuollut meri, Jerusalem, Kypros, Turkin ja Mustanmeren yli, Odessa, Minsk, Latvia, Viro ja Vantaalle laskeuduimme 18.05. Matkatavaroita piti odottaa yli tunnin, perseestä koko homma vieläkin. Auton nouto lentoparkista, outo ajaa autolla jossa on kytkin! Kotona olimme ennen ilta yhdeksää.

Kuvaus:         Odotin saavani enemmän lentokuvia petolinnuista, mutta pedot menevät pääosin vuorilla, ja usein kaukana ja korkealla että kuvausta turha yrittää.

Korppikotkia näin vain yhden, kaukaa menevän pikkukorppikotkan.

Molemmilta altailta sain odotusten mukaan hyvin kuvattua kahlaajia ja pikkulintuja koska autolla voi ajaa penkoilla olevia teitä, ja autosta on helppo kuvata.

Peltolintuja kuten kiuruja, ja sirkkuja en löytänyt, samoin oli kerttusten laita. Vuorilla olisi pitänyt olla enemmän, ehkä joku suurpeto oli sattunut kohdalle. Pitää kuitenkin olla tyytyväinen. Nyt ainakin kertyi kokemusta, jos vaikka joskus palaan paikalle.

Lintupaikoista:

a) Lintuasema
Noin 2,5 – 3 km päässä hotelleista (kävellen, autolla 5 km). Alatietä pohjoiseen, suola-altaiden takana on virallinen lintuasema, jossa tehdään tutkimusta ja lintujen rengastusta. Rengastuskeskukseen ei pääse ilman lupaa, mutta alueella on useita piilokojuja lintujen tarkkailuun, pensaissa pomppii pikkulintuja, altailla on kahlaajia, haikaroita, lokkeja ym. Altaan penkkaa voi ajaa autolla jolloin linnut näkee lähempää.

b) km20 altaat
Nimestä huolimatta matkaa on noin 10km pohjoiseen. Paikalliset voivat tuntea paikan nimellä Flamingo Pool. Isolta tieltä käännytään oikealle viitan Avrana Farm kohdalta ja ajetaan suoraan alas kasvihuoneiden välitse. Tai kääntyä lintuaseman ja Jordanian raja-aseman viitan mukaan, alempaa T-risteyksestä pienemmälle asfalttitielle vasemmalle, matkalla voi havaita mukavia lajeja. Pois on tultava alatietä, isolle tielle ei kaiteen takia pääse. Pitkiä altaita on useita, ympäri pääsee vallia pitkiä, välivalleille ei pääse autolla. Linnuista löytyy flamingot, lähes kaikki kahlaajat, lokkeja, tiiroja, pikkulintuja mm. kirvisiä, västäräkkejä, taskuja. Ilmassa voi nähdä petolintuja. Muuttoaikana linnusto vaihtuu jatkuvasti. Kuvaus on autosta helppoa.

c) km19 altaat

Alatietä lintuasemalta päin tultaessa, oikealla näkyvät altaiden vallit ja sen jälkeen karja-aitaukset. Altaille pääsee rikotun aidan yli. Ensin on kuiva allas ja sen takana iso kala-allas, jossa isoja karppeja. Täältä löytyvät vesilinnut, reunoilta kahlaajia, västäräkkejä, haikaroita, 2011 keväällä ruovikosta myös pikkuhuittipari. Raja-aidalla kyyhkyistä mm. naamiokyyhky, altaiden ja karjatilan välisissä pensaissa mm. tamariskivarpusia, punapäälepinkäinen, töyhtö- ja lyhytvarvaskiuruja. Ilmatilaa kannattaa tarkkailla täälläkin.

d) Eilatin vuoret

Petomuuttoa ei juuri kaupungissa huomaa, on ajettava vuorille. Ajettaessa ylös Ovdan tietä voi auton pysäköidä sopivaan kohtaan josta on hyvä näkyvyys muuton tarkkailuun ja missä saa auton tien sivuun.. Käytin paikkaa joka on n. 1 km vesitornilta eteenpäin. Siinä on oikealla puolen jonkinlainen betoninen kaivonkansi, siinä on hyvä pitää tavaroita ja istuskellakin, näkyvyys on hyvä. Matkaa hotellilta tulee 8-10km. Paikalla on muuttoaikana usein kansainvälistä porukkaa. Korkein kohta on tästä reilu 3km eteenpäin Mount Yoash, vuorella on masto joka näkyy kaupunkiin asti. Auton voi jättää alas, tai ajaa ylös asti. Itse kävin vain ”parkkipaikalla”. Muuten voi ajaa sopivaan kohtaan josta huomaa muuton kulkevan.

e) Yotvatan pellot
Noin 40 km pohjoiseen, oikealle huoltamolta. Pellot ovat huoltoasemalta viistosti koilliseen, jos kastelulaite päällä, kannattaa katsella sieltä. Myös kompostikasoja kannattaa tarkkailla. Toinen paikka on puhdistamo, jonne käännytään huoltoaseman risteyksestä heti oikealle ja seuraavasta risteyksestä etelään noin 500m. Altailla kahlaajia, haukat pysähtyvät tänne juomaan. Hyviä lentokuvia alhaalla lentävistä pedoista on mahdollista saada, pensaikoissa mm. naamiokyyhkyjä.

f) Puistot
Kaikki vihreät paikat kannattaa tarkistaa. Pohjoisrannan Ofira-puistoa sanovat hyväksi pikkulintupaikaksi, käenpiika, etelänsatakieli, kirvisiä, kerttuja, harjalintu ja kuvasin myös mustaruostepyrstön. Holland Park löytyy kun alatietä noustaan ja liikenneympyrästä ylöspäin ”kehätietä” n. 500m. Viitta tien viedessä ja levike mihin voi pysäköidä, kävellen hotellialueelta reilu 3 km. Puistossa kasvaa erilaista pusikkoa, akaasioita lähinnä. Pikkulinnut, kertut, taskut, medestäjä, arabiantimali, bulbulit viihtyvät täällä, myös kalliopyitä voi havaita.

Hyvää:

Lyhyehkö lento, ei aikaeroa.

Kraanavesi juomakelpoista, vedestä ei tarvitse maksaa!

Ilmainen tallelokero huoneessa.

                      Lintujen tarkkailu helppoa autosta km20 altailla, myös lintuaseman vallia voi ajaa autolla.

                      Ei kerjäläisiä eikä kaupustelijoita, torikauppiaatkaan eivät tuputa tuotteitaan.

                      Kohtalaisen puhdasta myös, hotellialueen ulkopuolella.

Päätiet hyvässä kunnossa, liikenne rauhallista, ei liikennevaloja, liikenneympyröissä liikenne on sujuvaa.

                      Ruoka monipuolista, mutta rupesi jo toisella viikolla käymään yksipuoliseksi. Aina samat salaatit ja lisukkeet, vain liharuoat vaihtelivat.

                      Nuoriso siistiä, ei näy hiphoppareita paksuissa pipoissa eikä liian suurissa lippiksissä.

                      Lyhyet etäisyydet, helppo liikkua.

                      Unkarilainen matkaopas Gabor oli erittäin hyvä.

                      Yhteistyö eri maalaisten lintuharrastajien kanssa toimii hyviä, tietoa välitetään ja ollaan ystävällisiä.

Huonoa:        Lennot myöhässä ilman hyvää syytä.

                      Euron kurssi oli selvästi huonontunut.

                      Hotellin henkilökunta on pääosin venäläisiä, siksi jatkuvia kieliongelmia. Vaikka itselläni on surkea kielitaito, mutta kyllä palvelevan henkilökunnan pitäisi osata perussanat.

                      Liikaa tuli syötyä.

                      Juutalaisuus menee hiukan yli useissa kohdissa, esim. pikkupoikien tibat ja jopa letit. Sapattihissi???, kulkee pyhinä joka kerroksessa pysähtyen koska kunnon jehudi ei tee töitä pyhinä, kuten esim. paina hissin nappia. Suomalaisten itsetuntoa voisi kohottaa jos ainakin pyhäpäivinä pidettäisiin Väinämöisen lakkia.

                      Mitä tummempi ihminen, sitä heikoimmissa hommissa, siivoavat katuja, hotelleita tai ovat maatöissä. Mutta tekevät töitä, vapaamatkustajia ei näy.

                      On ikävää että minulla ei koskaan ole matkaseurana toista tai useampaa lintuharrastajaa. Porukalla olisi mukavampi liikkua ja tulisi halvemmaksikin. Vaimo kulki kyllä mukana kun ajelimme altailla lintuja kuvaamassa, mutta vuorille hän ei lähtenyt, eikä halunnut olla yksin huoneessa, siksi visiitit vuorille jäi turhan lyhyiksi.

Loppulause:   Matka onnistui hyvin. 1. viikon säät olivat mukavat, mutta toisella viikolla liian kuumaa, mutta kuumemmassakin on oltu. Kova pohjoistuuli koko ajan, ei haitannut muuttoa. Lintuja sain kuvattua ehkä sen mitä ennalta ajattelin, isoja petoja tosin olisi voinut olla enemmän kuvattavaksi. Rahaa meni, lähinnä auton vuokraan ja polttoaineeseen. Terveys oli molemmilla hyvä koko ajan. Kunhan vaimo taaskin saa matkan pyykit pestyä hän alkaa etsimään seuraavaa lomakohdetta.