BULGARIA, Kultahietikko 24 -31.5.11
Matkatoimisto: Lomamatkat
Lentoyhtiö: Primera Air, Boeing 737 - 700
Hotelli: Perla **+, ylärinteessä kehätien varrella, yllättävän hyvä luokitukseen nähden. Huone 107, siis eka kerros, mutta alimmassa on respa, ravintola ja hallinto. Huone oli tilava, valoisa ja siisti.
Hinta: Äkkilähtö 199€/henk. + puolihoito 35€/henk. !!!! Tosi edullinen ja majoitus yllättävän hyvä.
Miksi: Anjalle tuli aika pitkäksi ja hän etsi halvimman lähdön. Itsellä ei suurta hinkua ollut lähteä, etenkään kun Kultahietikko on surkea lintupaikka, mutta lähdin koska hinta oli sopiva.
Sää: Yöt olivat noin 15 asteisia ja päivisin ehkä 20 - 25, aurinkoista, ei siis liian kumma.
24.5 ti Lähdimme ajamaan Lentoparkkiin mukavassa +6 asteen säässä klo 4, ja olimme perillä klo 5. Kone lähti noin ajallaan klo 7 ja laskeutui klo 9.45 Varnaan. Majoitus kävi nopeasti ja huone yllätti jopa kriittisen Anjan. Huone oli tilava, siisti ja valoisa, parveke altaan puolelle itään, auringon paistetta vähän yli puoliin päivään.
Lähdin etsimään 2004 vuodelta tuttua tietä ratsastustalleille, se löytyi noin kilometrin päästä kehätietä etelään. Tien varteen oli tullut uusi hotelli. Sen jälkeisestä jalopuumetsästä kuului kuhankeittäjien ja etelänsatakielten ääniä. Kuhankeittäjiä ei yleensä näy kuin vilaukselta, niin nytkin. Jatkoin matkaa ylös, betonitehtaan jälkeen käännyin vasemmalle vievää polkua, jota en viimeksi ollut mennytkään. Ylhäällä on jalopuumetsää, niitty ja pientaloja. Pari ruostepääskyä langalla mukavasti kuvattavissa, paluumatkalla sain hätäisesti kuvattua mustaleppälinnun.
Klo 15 oli tervetuloa-tilaisuus hotellissa. Lähdimme Anjan kanssa ”kylille”, mutta siellä oli kovin hiljaista, koska turistikausi on alussa. Päivällinen oli klo 18 alkaen, noutopöytä niukka, mutta riittävä, hintaansa nähden ihan hyvä. Hintaan kuului myös lasi viiniä tai olut.
25.5 ke Lähdin aamulla rantaan, mutta siellä ei ollut mitään, pienellä lenkillä kuulin vaaleakultarinnan, pikku- ja vihertikan. Palasin aamiaiselle. Aamiaisen jälkeen lähdin taas ratsastustallin mäkeen. Huomasin tikan korkealla ja tunnistin sen tammitikaksi. Tammitikan ääni on outoa vinkumista ja kiljumista, poikkeaa aika lailla muitten tikkojen äänestä. Sain muutamia kuvia kaukaa, mutta metsikkö on hankala paikka, kirkasta valoa ja synkkiä varjoja. Jatkoin eilistä reittiä, tein pari poikkeamaa sivupoluille, joista en löytänyt uutta. Asutusalueella leppälintu tuli mukavasti kuvattavaksi. Mehiläissyöjien ääntä kuulin useamman kerran ilmasta, mutten nähnyt lintuja, hiirihaukan näin lentävän varisten ahdistaessa.
Päivälevon ja kahvin jälkeen kävimme taas ”kylillä” jossa söimme jäätelöt.
26.5 to Aamupäivällä tein perinteisen lenkin, ilma oli tuulisempi ja viileämpi kuin aiemmat. Sain pari kuvaa tammitikasta ja jonkinlaisia kuvia pähkinänakkelista. Anja tuli päivällä sairaaksi, yskää ja kurkkukipua, hain apteekista lääkkeitä..
27.5 pe Aamulla taas mäkeen, kun muutakaan lintupaikkaa ei lähellä ollut. Sain kuvattua mustaleppälinnun aika hyvästä paikasta ja valossa. Varpushaukka ja tuulihaukka nyt myös lajilistalle. Anjan tila oli huonompi, hän ei jaksanut lähteä aamiaisellekaan, mutta parani vähitellen. Näytti siltä että eukko jää henkiin joten lähdin ulkoiluttamaan kameraa. Kuljin tuttua reittiä, mutta myös pikku poikkeamia sivupoluille. Sain jälleen kuvia nakkelista ja tammitikasta, sekä epämääräiset kuvat etelänsatkusta. Varma äänihavainto myös balkaninsieposta, vertasin heti ääninäytteeseen, mutta attrappiin lintu ei tullut. Ääni kuin pikkusiepon ja hippiäisen väliltä. Harmillista oli että näin useampia purjeperhosia, mutta ne eivät laskeutuneet kuvattavaksi. Palasin hotellille, keitimme kahvit ja ihailimme maisemia.
28.5 la Aamulenkillä löysin uusina lajeina pyrstötiaisparven ja mustaotsalepinkäisen, 3 nakkelia tuli attrappiin. Anja olikin jo hyvävoimaisena noussut ylös kun palasin, lääkkeet siis tepsivät. Tilasimme oppaalta maanantai retken ja taksikuskilta retken Cape Kaliakraan. Lähdimme puoliltapäivin, kuskin nimi oli Yancho, noin kuuskymppinen hieno mies. Matkaa oli noin 80 km, tie kulki enimmäkseen laajojen peltojen halki. Kaliakra on pitkä ja korkea niemi, äkkijyrkät seinämät, pudotus mereen ehkä 50 metriä, paikalla on historiaa jo kreikkalaisten, roomalaisten ja turkkilaisten ajoilta. Lähestyttäessä niemen kärkeä puusto loppuu, ja maasto on matalaa aroa jossa matalaa kasvustoa ja pensaita, runsaasti erilaisia kukkia. Pääsymaksu kärkeen oli 3 levaa. Käymisen arvoinen paikka vaikka linnut eivät kiinnostaisi. Heti parkkipaikan jälkeen silmiin sattui nunnatasku koiras ja naaras heti perään. Parkkipaikan jälkeen on pitkän matkaa vanhoja raunioita, asuntojen pohjia ym. Tämä on yksi harvoja paikkoja Euroopassa missä nunnataskuja on. Nunnataskuja näyttäytyi useita ja ne ovat pelottomia. Niemellä pesii myös karimetsoja, mehiläissyöjiä, pensaissa oli harmaa- ja keltapääsirkkuja sekä tiklejä ja mustaotsalepinkäinen. Lähtiessä langalla istui sininärhi.
Tien varrella oli tarjolla palvelua miehille, nuoria lyhythameisia tyttöjä, 20 levaa/…?
29.5 su Ei mitään mainittavaa koko päivänä. Tuttu linturetki ”mäkeen”, ilman mitään uutta. Kävelimme rantatiellä ja istuskelua puistonpenkillä.
30.5 ma Aamulla lähdin mäkeen vaikka oli pilvistä, ja kun pääsin perille alkoi satamaan. Lähdin takaisin, mutta kastuin pahoin, kun pääsin hotelille sade loppui. Aamiaisen jälkeen lähdimme matkatoimiston retkelle Dobritzin kaupunkiin, noin 60 km päähän. Noin 100000 ihmisen kaupunki, jossa selvästi halvempaa kuin GS:llä tai Varnassa. Ostimme muutamia pareja kenkiä sekä puseron ym. Palattuamme hotellille lähdin heti tämän reissun viimeiselle linturetkelle mäkeen. Sainkin kuvattua pähkinänakkelin ja paluumatkalla huomasin sattumalta tammitikan puussa, tosin kaukana mutta kuvattavissa. Ihan hyvä päätös retkelle. Päivällisen jälkeen kävimme tekemässä ostoksia lopuilla levoilla. Pakkasimme laukut aamun lähtöä varten.
31.5 ti Lähtö hotellilta 8.15, ajo Varnan läpi lentokentälle kävi sukkelasti, samoin lähtöselvitys. Primera Air lähti ajallaan klo 11.00. Lensimme reittiä, Mustameri, Romania, Ukraina, Valko-Venäjä, Minsk näkyi hienosti koneeseen (Lukashenko näkyi olevan parvekkeella hermosauhuilla), Latvia, Eesti, Järvenpää, Seutula. Lentokorkeus oli 11600, koneen hinta 54 milj. dollaria, kulutus 7000 litraa kerosiinia. Laskeuduimme 13.50 ja matkatavarat saapuivat normaaliajassa. Lentoparkin bussi tuli nopeasti joten olimme kotona jo 16 aikoihin. Sää oli Suomessakin lämmennyt, + 23 näytti auton mittari. Ostimme kaupasta tarpeelliset tavarat ja kävimme saunassa.
Loppulause: Jos Anjan sairautta ei lasketa kaikki meni hyvin. Hotelli yllätti positiivisesti, mikä usein on harvinaista.
Linnut. Tiesin että GS:ltä ei paljon lintulajeja löydy. Etukäteen olin ajatellut auton vuokraamista, mutta kun vaimo sairastui hylkäsin ajatuksen. Listalle ei tullut yhtään haikaraa, tiiraa, vesilintua tai kahlaajaa joita esim. Synny Beachin läheisyydestä olisi löytynyt. Cape Kaliakrasta löytyi se mitä hain, eli nunnatasku ja karimetso.
Lintupaikka: Tiedossani ei ole kuin tämä yksi paikka, joka kyllä kannattaa tarkistaa useampaankin kertaan. Rannan jälkeen on hotellialue ja sen jälkeen mäki nousee ylös, mäessä on tiheää lehtimetsää missä on vaikea liikkua. Tämä nyt esiteltävä paikka löytyy seuraavasti: Kultahietikon eteläpuolen portista ”kehätietä” 100 m. pohjoiseen, siitä lähtee surkea, päällystetty tie ylös, ennen kioskia, tienviittoja on useita, mm. ratsastustalleille. Parin sadan metrin jälkeen on uusi hotelli. Tästä n. 100m. alkaa jalopuumetsikkö, jossa paljon tikkoja /viher- käpy- pikku- ja tammitikoista sain havainnot. Kuhankeittäjiä on paljon, äänet kuuluvat, mutta näkeminen on lähes mahdotonta. Metsässä on lisäksi ainakin etelänsatakieliä, punarintoja, mustarastaita, mustapääkerttuja ja tiaisia. Tie jatkuu ylös, vasemmalla on sementtivalimo tms. oikealle jää ratsutila. Ratsutilan jälkeen edessä on jyrkkä mäki jossa tiheä puusto, tie jatkuu vasemmalle josta kaarihallin takaa lähtee kärrytie ylemmäs. Oikealla on lehtimetsää, josta havaitsin pähkinänakkelin ja pikku- ja vihertikan. Seuraavasta tienristeyksestä vasemmalle on pientaloaluetta, jonka puhelinlangoilta kuvasin mustaleppälinnun, leppälinnun ja ruostepääskyn ja puusta turkinkyyhkyn. Alue jatkuu pitkälle seuraavan risteyksen jälkeen. Muuttoaikana sopivasta aukeasta kohdasta näkisi hyvin peto- ja haikaramuuttoa (kts. matkakertomus v. 2004)